xx - xx

Trojans - Saints

29.7.2017 – Raisio, Kerttula klo 15.30

14 - 32

Trojans - Huskies

17.7.2017 – Turku, yläkenttä klo 18.30

32 - 7

Butchers - Trojans

8.7.2017 – Porvoo, Hamari klo 15.30

30 - 24

Crocodiles - Trojans

3.7.2017 – Seinäjoki, OmaSP klo 18.30

35 - 21

Saints - Trojans

15.6.2017 – Tampere, Pyynikki klo 18.30

Jenkkifutiskatsomossa on vielä tilaa

02.08.2004 klo 14:34

Tavallisen jalkapallon puolella on tehty ahkerasti töitä yleisömäärien kasvattamiseksi. Esikuva löytyy lahden takaa Ruotsista, jossa yli 10 000 katsojan yleisömäärät jalkapallo-ottelussa eivät ole lainkaan tavattomia. Amerikkalaisella jalkapallolla on vielä matkaa futiksen nykyisiinkin yleisömääriin, mutta ulkomaisia esimerkkejä lajin suosion kasvusta löytyy Euroopasta silläkin. Etenkin Saksassa ja Itävallassa jenkkifutis vetää yleisöä stadionintäydeltä.

Jos jalkapalloväki Suomessa hamuaa kymmentätuhatta katsojaa, jenkkifutikselle jo 1 000 katsojaa runkosarjan ottelussa olisi erinomainen saavutus eikä edes mahdoton, sillä 90-luvun alkupuoliskolla Trojans-Roosters –otteluissa keikuttiin hyvinkin tuhannen katsojan tietämillä. Mahdollisuudet ovat siinäkin mielessä hyvät, että jenkkifutis ei enää ole sellainen kummajainen kuin neljännesvuosisata sitten lajin rantautuessa maahamme.

Kesälajien yleisömäärien kasvun suurin ongelma Suomessa taitaakin olla vuodenaika. Kesällä urheilulajit joutuvat kilpailemaan paitsi toistensa myös säätilan kanssa. Helteellä houkuttelevat mökki tai uimaranta ja sateella urheilukatsomossa värjöttelevät vain fanaattisimmat kannattajat. Kuitenkin jos tarjolla oleva urheiluviihde on riittävän tasokasta, säätilallekin voidaan pistää kampoihin.

Uskolliset kannattajat nousun pohjana

Yhtenä kesänä yli 20 vuotta sitten kuulin, että Urheilupuiston yläkentällä lauma pöhköjä juoksee täysillä toisiaan päin eli pelaa amerikkalaista jalkapalloa. Pakkohan sitä oli mennä katsomaan. Seuranani oli hyvä ystäväni, joka ymmärsi lajista yhtä vähän kuin minäkin. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, hommassa oli mielestäni sen verran järkeä, että tulin paikalle toisenkin kerran ja nyt on menossa jo 22. vuosi lajin parissa. Kovin monta matsia en ole väliin jättänyt.

Kaltaisiani on taatusti muitakin, sillä kun kesälauantaisin astelen tutulle paikalle yläkentän katsomoon, näen joka kerta tuttuja kasvoja ympärilläni, satoi tai paistoi. Trojansilla on siis runsaasti uskollisia vakiokatsojia, jotka tulevat paikalle säästä riippumatta. Se on hieno asia, mutta lehtereillä on vielä tilaa uusillekin asiakkaille.

Olen tullut empiirisissä tutkimuksissani siihen tulokseen, että normaalit markkinointiponnistelut, joissa lähinnä viestitetään missä ja milloin Trojans-merkkinen urheiluseura otteluitaan pelaa, eivät juuri tuo katsomoon lisää silmäpareja. Siksi onkin otettava toisenlaiset keinot käyttöön.

Kaverille kanssa

Amerikkalainen jalkapallo on laji, joka ei useinkaan satunnaiselle katsojalle avaudu ilman asiantuntevaa opasta. Aivan oikein, asiantunteva opas olet juuri sinä! Haastankin nyt kaikki Trojansin vakiokatsojat maanittelemaan seuraavaan kotiotteluun mukaansa jonkun kokonaan uuden katsojan. Hän voi olla ystävä tai sukulainen, työkaveri tai naapuri, hätätilassa vaikka pahaa-aavistamaton ohikulkija. Suostutteluun voi käyttää kaikkia lain sallimia keinoja. Pääasia, että saatte hänet katsomon puolelle.

Pelin kuluessa asiantuntevan selostuksenne ansiosta tuttunne oppii ymmärtämään, että kerrallaan noin viiden sekunnin ajan sinne tänne säntäilevillä pelaajilla on ihan oikeasti jokin yhteinen päämäärä ja että tätä lyhyttä pelijaksoa aina seuraavilla puolen minuutin fundeeraustauoilla on muukin merkitys, kuin nostaa kasassa päällekkäin makailevat miehet taas vertikaaliseen asentoon.

Pelin päättyessä olette kouluttaneet itsellenne uuden kaverin, jonka kanssa katsella otteluita ja hieno lajimme on ottanut taas yhden askeleen eteenpäin matkalla suuren yleisön tietoisuuteen.

Kari Toivonen