xx - xx

Saints - Trojans

15.6.2017 – Tampere, Pyynikki klo 18.30

xx - xx

Huskies - Trojans

5.6.2017 – Hämeenlinna, Kauriala klo 18.30

0 - 38

Trojans - Butchers

25.5.2017 – Turku, yläkenttä klo 18.30

2 - 31

Trojans - Royals

15.5.2017 – Turku, yläkenttä klo 18.30

3 - 39

Trojans - Roosters

6.5.2017 – Turku, yläkenttä klo 13.00

Liikunta ja lepo lääkkeenä lasten levottomuuteen

13.12.2004 klo 16:16

Muista kulttuureista tulleet sekä temperamenteiltaan erilaiset lapset asettavat haasteita liikunnanohjaukseen. Selittyykö lasten erilainen käyttäytyminen perhetaustan ja persoonallisuuden kautta vai onko lapsen levottomaan käytöksen syynä tarkkaavaisuushäiriö eli ADHD –oireyhtymä? Lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä oli puhumassa lasten levottomuudesta Nuoren Suomen Lasten liikuttajat -seminaarissa marraskuussa.

Anna lapselle mahdollisuus kokeilla rajojansa

Verbaalisuutta korostavassa kulttuurissa jää usein huomaamatta, kuinka paljon käytämme omaa kehoamme tunteiden ilmaisuun. Selvimmin tämä piirre on nähtävissä pienellä vauvalla, joka äidin tai isän nähtyään huiskii ja huitoo jälleennäkemisen riemua koko kehollaan. Kaksivuotiaat lapset puolestaan kokevat mieletöntä hurmosta siitä, kun oppivat kävelemään ja pääsevät itsenäisesti liikkumaan minne ikinä haluavatkin.

-Elämän keskeinen tavoite on hallitsemisen tunne. Kun lapsi oppii uusia taitoja kuten kävelemisen, juoksemisen tai pallon heittämisen, vahvistaa se hänen itsetuntoaan ja antaa itsenäisyyden tunnetta, totesi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

Jos vanhemmat tasoittavat liikaa ja väärällä tavalla lapsen kasvun tietä, eivätkä anna lapselle mahdollisuutta kokeilla omia rajoja ja sen myötä epäonnistumisen ja onnistumisen tunteita, lapsi kokee itsensä avuttomaksi ympäristön haasteiden edessä. Kompensoidakseen avuttomuuden tunnettaan lapsi esiintyy kaiken tietävänä ja pompottaa muita. Narsistisen pinnan alla onkin epävarma lapsi.

Vanhempien ja valmentajien pitää uskaltaa asettaa lapsille rajoja. Kaikkea lapsen käytöstä ei tule sallia. On muistettava, että lapsen elämän hallinta rakentuu pienten epäonnistumisten ja pettymysten kautta. Aikuisten tulee vain varmistaa, että antavat lapsille tarvittavat apuvälineet ja henkisen tuen kohdata uudet ja hiukan pelottavat asiat.

Levoton lapsi on levon tarpeessa

Tutkimusten mukaan suomalaislapset nukkuvat vähemmän kuin muut länsimaalaiset lapset. Lisäksi eräässä helsinkiläisessä tutkimuksessa viidennes ala-asteikäisistä lapsista valvoi kolmena yönä tai useampana iltana myöhempään kuin kello yhteentoista. Tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Mitä lyhyempi oli lapsen yöuni, sitä levottomammin lapset käyttäytyivät koulussa.

Lapset elävät nykyään kroonisessa ärsyketulvassa. Näkö- ja kuuloaistit ovat ylikuormittuneet televisiolla ja tietokonepeleillä, kun taas nukkuminen, lepo ja päivittäisen liikunnan määrä ovat vähentyneet.

-Lepo herättää leikin, joka johtaa lapsen sisäisen autonomian kasvuun, parempaan itsetuntoon ja luovien ja ei-tuhoavien keinojen etsimiseen. On muistettava, että aikuisten kiireinen elämäntapa ja stressi tarttuvat myös lapsiin. Ja lapsi on vielä stressiherkempi kuin aikuinen, sillä lapsen keskushermosto on vielä kehittymässä, muistutti Sinkkonen.

Lasta tulee tukea lepohetkiin. Lisäksi säännöllinen ruokailu ja turvallinen kasvuympäristö teemalla ”rajat ja rakkautta” kasvattaa lapsen turvallisuuden tunnetta.

Liika aktiivisuus purkautuu liikkumalla

Psykobiologi ja aivotutkija Pankseppin lääke terveiden lasten ylivilkkauteen on liikunta. Hän määrää pienille potilailleen liikuntaa päivittäin vähintään tunnin verran. Sinkkosen mukaan liikunnan tulee olla omaehtoista ja lasten omista lähtökohdista lähtevää kuten räkä poskella pihalla kirmaamista ja risumajojen rakentamista. Jos levottomuus ei vähenny liikuntareseptin myötä, on syytä tehdä tarkempia tutkimuksia.

Sinkkosen mukaan lasten levottomuus diagnosoidaan liian helposti ADHD –oireyhtymäksi. ADHD -lapset eivät kykene mm. keskittymään yksityiskohtiin, eivät kuuntele tai noudata ohjeita, kadottavat esineitä ja häiriintyvät herkästi ulkoisista ärsykkeistä. Sinkkosen mielestä hän voisi allekirjoittaa omalta osaltansa kaikki oireyhtymän luonteenpiirteet. Tämmöisiähän lapset ovat, Sinkkonen kiteytti.

Yhdysvalloissa jopa 3-5 miljoonaa lasta syö päivittäin psykostimulanttilääkkeitä levottomuuteen. Sinkkonen ei kiellä sitä, ettei ADHD -oireista kärsiviä lapsia ole, mutta ennen lääkekuurin määräämistä hänen mielestä tulisi selvittää lapsen kotiolot sekä kulttuurin ja persoonallisuuden vaikutukset levottomaan käytökseen. Esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen puute voi olla syynä lapsen impulsiiviseen käytökseen.

Eri persoonallisuudet valmennuksen haasteena

Valmentaja on tärkeä esikuva kasvavalle lapselle. Varsinkin yksinhuoltajaäitien lapsille miespuolinen valmentaja paikkaa puuttuvaa miehenmallia. Lasten ohjauksen tulee olla lasta tukevaa ja ymmärtävää, mutta se ei kuitenkaan tarkoita urheilullisten tavoitteiden romukoppaan heittämistä Sinkkonen muistutti. Aito välittäminen lapsesta tukee lapsen kasvua.

Lapset monine temperamentteineen ovat haaste liikunnanohjauksessa. Valmentajan pitää pystyä eriyttämään ohjaus jokaisen lapsen temperamentille sopivaksi. Tunnollisia ja herkkiä ”lutumurusia” kannattaa ohjata tuntosarvet tapilla, rajojaan rajusti testailevia tulee kannustaa rohkeisiin yrityksiin ja hitaasti lämpeneviä lapsia tulee maanitella yrittämään uudestaan. Suuressakin ryhmässä lapset tulee kohdata yksilöinä, eikä yhtenä isona lapsimassana.

- Jopa lääketehtaan edustajan mukaan levoton lapsi rauhoittuu määrätietoisen opettajan ohjauksessa ja pienemmissä opetusryhmissä, totesi Sinkkonen.

Teksti: Nuori Suomi ry, Anne Honkanen