31 - 7

Välierä: Roosters - Trojans

28.8.2016 – Helsinki, Brahe klo 15.30

31 - 26

Crocodiles - Trojans

19.8.2016 – Seinäjoki klo 18.30

22 - 37

Butchers – Trojans

13.8.2016 – Porvoo, keskuskenttä klo 15.00

28 - 25

Royals - Trojans

31.7.2016 – Vaasa, Kaarlen kenttä klo 14.00

39 - 0

Trojans - Saints

24.7.2016 – Turku, yläkenttä klo 16.00

Pelaajahaastattelu: Ilja Redin

10.08.2004 klo 11:52

Trojansin venäläissyntyinen tukimies Ilja Redin osallistui kesällä ensin Venäjän juniorimaajoukkueen kahden viikon leirille ja pelasi sen jälkeen erinomaiset nuorten EM-kisat Moskovassa. Venäjä sijoittui turnauksessa neljänneksi ja Ilja valittiin kisojen kakkos allstarsmiehistöön. Seuraavassa Iljan mietteitä leiristä ja kisoista.

Ilja1

Ilja, kerro vähän tuosta harjoitusleiristä.

Leiri pidettiin jossakin kylässä noin 60 km päässä Moskovasta. Asuimme pienissä taloissa neljä pelaajaa aina yhdessä rakennuksessa. Asumisjärjestelyt muistuttivat kovasti Trojansin vuonna 2003 Porissa pidettyä leiriä. Leiri kesti tasan kaksi viikkoa, mutta tulin sinne vähän myöhässä, koska Suomessa piti hoitaa työasioita ja Trojansilla oli tärkeä peli Roostersia vastaan.

Treenasimme joka päivä kolme kertaa varusteet päällä. Herääminen aamukuudelta oli aluksi aika raskasta varsinkin, kun kello Suomen aikaa oli vasta viisi. Kuudelta oli siis ensimmäinen treeni ja se kesti kaksi tuntia. Sen jälkeen oli aamupala, jonne mentiin ottamatta alasuojia ja likaisia harjoitusvaatteita pois. Kun aamupala oli viidessätoista minuutissa syöty menimme seuraavaan harjoitukseen, joka oli täysin samanlainen kuin aamukuudelta vedetty. Lounas syötiin yhdeltä, jonka jälkeen meillä oli vähän vapaa-aikaa. Se vietettiin mukavasti nukkumalla, koska olimme koko ajan väsyneitä.

Ohjelma jatkui kello viisi pelipaikkakohtaisilla kokouksilla. Yleensä katsoimme tukimiesten kokouksissa videoita, jotka oli kuvattu aamun ja päivän harjoituksista ja LB-valmentaja kertoi meille tekemämme virheet. Illalla oli special team-harjoitukset, joissa treenattiin yleensä aloituspotkua ja aloituspotkun palautusta. Nukkumaan mentiin klo 22.30.

Leiri päättyi Moskovassa kolme päivää ennen EM-turnausta. Itse turnauksessa Moskovassa oli kaksi treeniä päivässä ja yksi niistä oli ilman varusteita. Harjoitukset pidettiin samalla kentällä, jossa Trojans pelasi Moskow Patriotsia vastaan. Koko joukkue asui samassa hotellissa, vaikka melkein kaikki pelajat maajoukkueesta olivat kotoisin Moskovasta, eli meillä oli kunnon joukkuemeininki.

Montako pelaajaa leirille osallistui?

Leirin alussa oli noin 60 halukasta pyrkimässä joukkueeseen, mutta sääntöjen mukaan päävalmentajan piti valita pelaajista 45 lopulliseen rosteriin. Harjoituksissa pelattiin täydellä kontaktilla ja nopeudella eli kaikki halusivat päästä edustamaan omaa maata turnauksessa. Kaikki eivät valitettavasti päässeet, mutta minulla ei ollut sen suhteen ongelmia, koska tiesin etukäteen pääseväni joukkueeseen.

Millaisia harjoituksia leirillä tehtiiin?

Yksi harjoitus sisälsi normaalia venyttelyä, jonka jälkeen teimme noin 40 minuuttia erilaisia oman pelipaikan "drillejä". Kun oltiin päästy sopivasti hikeen, pelattiin noin 20 minuuttia "insidea", johon osallistuivat vaan hyökkäyksen ja puolustuksen linjat, RB:t ja LB:T, QB, SS ja FR. Sen jälkeen pelattiin tavallista 7 vs 7 peliä, johon kuului vain heittopelejä.

Lopuksi pelattiin koko joukkueella 11 vs 11 noin 20 minuutin ajan.Joka treenin jälkeen minua käskettiin jäämään kentälle muuutamien poikien kanssa lisäharjoitusta varten, koska minut oli valittu special teamin palautusryhmään. Harjoittelimme pelkkää potkunpalautusta noin 10 minuuttia. Näin mentiin joka päivä.

Minkä tasoisia muut leirille osallistuneet pelaajat mielestäsi olivat?

Pelaajat olivat aika hyvätasoisia. Noin puolet on opiskellutYhdysvalloissa peruskoulussa vaihtoppilaana vähintään vuoden ja pelannut samalla jenkkifudista eli joka pelaajalla riitti kokemusta. Tunsin pari kaveria, jotka lähtevät melkein joka kesälomalla pelaamaan Saksaan tai jonnekin muuhun Euroopan maahan. He asuvat isäntäperheissä ja pelaavat juniorijoukkueissa koko kesän.

Tietysti joukossa oli muutamia sekopäitäkin, jotka halusivat vaan iskeä toista pelaajaa, mutta kaikki olivat erittäin ystävällisiä, eikä mitään henkilökohtaisia ongelmia esiintynyt. Olimme hyvä joukkue. Kaikki pelaajat luulivat että olen suomalainen, joka tuli pelaamaan Venäjän maajoukkueeseen, koska puhun aika huonoa venäjää tai ainakin minulla on erilainen aksentti.

Muita kommentteja leiristä?

Aurinko paistoi joka päivä ja lämpötila oli noin 35 astetta. Unohdin kertoa, että ennen minun saapumistani leirille, muut pojat, jotka olivat siellä alusta asti, kävivät 10 km:n lenkillä joka päivä ja tekivät lisäksi kuntopiiriä. Koska tulin leirille muita myöhemmin, pääsin tekemään vain kerran sitä harjoitusta ja sekin oli jo aika rankkaa.

Sain leirillä paljon uutta tietoa ja opin tuntemaan lajia enemmän. Meillä oli seitsemän venäläistä ja viisi amerikkalaista valmentajaa. Yksi amerikkalaisista oli entinen Philadelphia Eaglesin omistaja Harry Gamble. Amerikkalaiset valmentajat ovat olleet Venäjän maajoukkueen mukana jo noin 8 vuotta. Yllättävä juttu!

Leirin jälkeen osallistuit Venäjän maajoukkueen mukana Moskovan EM-kisoihin. Millainen oli turnauksen taso mielestäsi?

Turnauksessa pelattiin tosi nopeita pelejä. Pelin nopeus oli samaa luokkaa kuin meillä Suomessa, Vaahteraliigassa. Tsekin, Tanskan, Ruotsin ja Suomen hyokkäykset yrittivät tulla kovalla voimalla eteenpäin ja iskivät täysillä pelaajiin. Näillä oli tosi isoja poikia, jotka pelasivat kyllä hyvin, mutta tekniikassa oli puutteita.

Ranskan, Saksan, Itävallan ja meidän joukkueemme hyökkäykset olivat nopeampia. Ranska pelasi koko turnauksen “unbalanced”-muodostelmalla, josta oli aika hyvä juosta "reverse" -pelejä. Esimerkiksi Ranskan paras RB, allstars-joukkueeseenkin valittu kaveri, oli tosi lyhyt ja painoi vain noin 60 kiloa.

Saksalla oli hyvä keskushyökkäja, Danny Washington, joka juoksi noin 70 jaardia maaliin saakka joka kerta. Ei hänkään ollut iso mutta hän oli nopea. Itävalta taas onnistui tekemään pisteitä heittämällä. Meidän joukkueemme hyökkäys pelasi sekä perusjuoksupelejä että -heittopelejä tavallisesta muodostelmasta ja ne onnistuivat tosi hyvin.

Mikä oli Venäjän joukkueen hyvän menestyksen avain?

Venäjän joukkueen hyvän menestyksen avain oli koko joukkue, joka halusi voittaa enemmän kuin muut mukana olleet joukkueet. Kun hävisimme Ranskalle yhdellä maalille semifinaalissa, näin miten pelaajat itkivät pelin jälkeen. Molemmista joukkueista loukkaantui siinä pelissä monta pelaajaa, jotka eivät pystyneet pelaamaan enää seuraavassa ottelussa, joka Venäjän tapauksessa oli Itävaltaa vastaan.

Näitkö Suomen joukkueen pelejä?

Kävin katsomassa peliä Itävalta- Suomi. Jonne Tynkkynen loukkaantui siinä pelissä taklaustilanteessa. Anssi Nevalainen, joka pelasi LB(mike):n pelipaikalla, pelasi tosi hyvin. Olimme silloin Venäjän päävalmentajan kanssa katsomassa peliä ja sanoin hänelle, että Nevalainen pääsee allstarsiin 100 prosenttisen varmasti. Ja niin pääsikin. Uskon että Roostersin LB Efe Ewvaraye olisi hänkin päässyt allstarsiin jos olisi päässyt mukaan Moskovan turnaukseen, mutta häneltä murtui kylkiluu Trojans-Roosters –ottelussa.

Suomen menestys jäi kisoissa hieman heikoksi, mikä mielestäsi on suurin puute Suomen joukkueessa?

Suurin puute Suomen joukkueessa oli se, että he olivat treenanneet tosi vähän ennen turnausta, vaikka tiesivät millainen vastus olisi tulossa ja he tulisivat taistelemaan Moskovaan pienellä porukalla. Olen keskustellut Suomen maajoukkuen valmentajan kanssa ja hän sanoi, että Suomessa kaikki on kiinni rahasta eli pidempää leiriä ei voitu järjestää.

Mitä arvelet, ovatko Euroopan kärkijoukkueet karanneet Suomelta?

Siihen en osaa vastata. Näin Suomelta vain Itävalta-pelin. Yksi tilanne jäi kyllä ottelusta mieleen. Suomen hyökäyksellä oli 4. yritys ja noin 26 jardia uusiin yrityksiin. He yrittivät puntata pallon mutta huonon snäpin takia se ei onnistunut. Potkaisija lähti itse juoksemaan ja hän pääsikin uusiin yrityksiin. Tilanteessa hän taklasi vastaan tullutta puolustajaa niin, että Itävallan pelaajalta lähti kypärä irti ja hän meni vaihtoon hitaasti ja vinossa kävellen. Siitä tilanteesta pidin tosi paljon ja huusin "HYVÄ SUOMI!!!"Muita pelejä en seurannut, koska meillä ei ollut harjoitusten takia juurikaan vapaa-aikaa Moskovassa.

Mitkä ovat omat tulevaisuudensuunnitelmasi?

Haluaisin päästä ammattilaiseksi pelaamaan niin kuin varmaan jokainen jenkkifutaaja Suomessa. Tiedän että Venäjän kautta se onnistuu nopeammin. Perjantaina 13.8. minua odotetaan taas Moskovassa. Tällä kertaa osallistun miesten maajoukkueen leirille. Venäjä osalllistuu tänä vuonna Ranskassa pelattavaan B-ryhmän Euroopan mestaruusturnaukseen. Viime vuonna Venäjä voitti C-ryhmän mestaruuden ja nousi B-ryhmään. Nyt tavoitteena on tietysti voittaa B-ryhmän mestaruus, mikä ei tule olemaan helppoa.