7 - 14

Royals - Trojans

19.8.2017 – Vaasa, Kaarlen kenttä 15.30

19 - 6

Trojans - Crocodiles

12.8.2017 – Turku, yläkenttä klo 15.30

35 - 20

Roosters - Trojans

7.8.2017 – Helsinki, Velodromi klo 18.30

31 - 7

Trojans - Saints

29.7.2017 – Raisio, Kerttula klo 15.30

14 - 32

Trojans - Huskies

17.7.2017 – Turku, yläkenttä klo 18.30

Haastattelussa coach Gibb

01.06.2005 klo 00:28

gibb1

Kerro vähän taustastasi.

Nimeni on Kari Gibb — kyllä, ihan suomalaisittain Kari. Amerikassa kukaan ei ymmärrä nimeäni ensimmäisellä kuulemalla! Äitini on Kuusankoskelta ja isäni on USA:sta. Olen syntynyt Yhdysvalloissa, mutta muutimme Suomeen, kun olin alle 2-vuotias. Asuimme Jyväskylässä kolme vuotta ja muutimme sitten takaisin Yhdysvaltoihin. Muutin taas Suomeen vuonna 1986 ja työskentelin täällä mormoonilähetystyöntekijänä vuoteen 1988. Vuoden verran toimin Hämeenlinna Tigersin parissa joukkueen aloitellessa toimintaansa ja olin heidän ensimmäinen valmentajansa.

Tigersin valmentaminen oli niin hauskaa, että kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun olin muuttanut Yhdysvaltoihin, päätin palata Suomeen ja olinkin täällä vuodesta 1988 aina vuoteen 1991. Tein hommia Tigersin, Tampere Rocksin ja Ilveksen kanssa sekä toimin SAJL:ssä auttamalla juniorimaajoukkueen valmennuksessa. Toisin sanoen olen kotoisin sekä USA:sta että Suomesta — ja kaikkialta siitä välistä!

Minkä ikäinen olet?

VANHA! Olen 38 ja aivan liian pian olen jo 39.

Missä olet itse aikanasi pelannut?

Pelasin ensin USA:ssa high schoolissa ja sitten Idaho State Universityssä. Suomessa pelasin Tigersisssa ja Rocks/Ilveksessä.High Schoolissa pelasin hyökkäyksen linjassa centerin ja tacklen paikoilla, puolustuksen linjassa sekä tukimiehenä. Idaho Statessa pelasin hyökkäyksen linjassa centerinä ja tacklena ja Suomessa sekä hyökkäyksen linjassa että tukimiehenä. Kaikissa joukkueissa olen lisäksi toiminut pitkän aloitussyötön antajana eli long snapperina lisäpisteyrityksissä ja punteissa.

Aloitin pelaamisen aika myöhään — vasta yhdeksännellä luokalla — vuonna 1981 ja lopetin vuonna 1992. Loukkaantumiset rajoittivat peliuraani aivan kuten niin monella muullakin jenkkifutarilla! Olen kuitenkin iloinen siitä, että sain pelata niinkin kauan.

Missä kaikkialla olet valmentanut?

1987-89 Head Coach, Hämeenlinna Tigers
1989-91 Director of Football Operations / OLine Coach,Tampere Rocks / Ilves
1990-91 Oline Coach Finish Jr. National Team
1994-95 Receivers Coach, Radford High School – Hawaii
1995-97 Oline, Dline & Head JV Coach, Wasatch HighSchool – Utah
1997-00 Line, DLine, DBacks, & Head JV Coach, LonePeak High School – Utah
2000-01 Strength & Conditioning Coach – All Sports,Moab High School – Utah
2000-01 Track Coach – All Jumpers and Throwers, MoabHigh School – Utah
2001-03 Athletic Director, The Oakley School – Utah
2001-03 Strength & Conditioning Coach – All Sports,Head Women’s Basketball & Head Golf Coach, The OakleySchool – Utah

Aikaisempi tietämyksesi suomalaisesta jenkkifudiksesta?

Kuten aiemmin mainitsin, työskentelyni Tigersin ja Rocks/Ilveksen sekä SAJL:n parissa oli valmentajanurani alku. En ollut aikaisemmin lainkaan suunnitellut ryhtyväni valmentajaksi! Kun toimin Suomessa ja suomalaisten urheilijoiden kanssa, ajatukseni valmentamisesta muuttuivat ja aloitin lähes 15 vuotta kestäneen urani valmentajana. Kaikki siksi, että pidin niin paljon valmentamisesta Suomessa.

Mitä parannettavaa suomalaisilla pelaajilla mielestäsi on?

Suomessa on erinomaisia urheilijoita. Eräät parhaimmista pelaajista, joita olen valmentanut tai joiden kanssa olen pelannut, ovat Suomesta. Yksi osa-alue, jolla kaikki pelaajat, joiden kanssa olen Suomessa toiminut, voivat parantaa on harjoitusten toistomäärät. On usein vaikeaa löytää aikaa eri pelipaikkojen harjoitteille ja kunkin tiimin pelikuvioiden treenaamiselle. Ainoa keino saada asiat lähtemään suoraan selkäytimestä on kuitenkin harjoitella samoja kuvioita uudelleen ja uudelleen. Kun ajatteluprosessi jää pois, peli nopeutuu.

Miettiminen hidastaa peliä. Kun on harjoitellut riittävästi, keho ottaa vallan ja reagoi tilanteisiin itse — se taas vapauttaa ajatukset suuntautumaan siihen, mihin seuraava peli on menossa. Kun aivot näkevät ja reagoivat peliin ilman, että niiden tarvitsee ajatella, peli muuttuu nopeaksi ja iskut tulevat kovemmiksi!

gibb2

Mikä suomalaisten pelaajien kanssa työskentelemisessä on ollut mieluisin yllätys?

Yllätyin siitä, kuinka nopeasti pelaajat nykyään oppivat sen mitä heille opetin. Joskus 80- ja 90-luvuilla opetin pelaajille missä heidän kuuluu seistä ja mitkä olivat heidän vastuunsa kentällä. Tällä kertaa kaikilla pelaajilla oli selkeä käsitys siitä, mikä heidän tehtävänsä kentällä on ja useimmat tiesivät myös kuinka se tehtävä suoritetaan. Seuraava vaihe on vielä saada keho ja mieli toimimaan yhtenä kokonaisuutena, joukkueen kaikki pelaajat toimimaan yhtenä yksikkönä ja harjoittelemaan isommilla toistomäärillä.

Minuun teki suuren vaikutuksen se jalkapallotietämyksen taso, joka Trojansista löytyy. Jos joukkue saisi kaiken sen tiedon, joka pelaajilla on, muutettua toiminnaksi, joka tapahtuisi ilman miettimistä, puhtaasti reagoinnin kautta, mestaruutta juhlittaisiin Turussa joka vuosi!

Oletko tulossa vielä takaisin Turkuun tällä kaudella?

Kyllä, suunnittelen palaavani jossain vaiheessa syyskuun aikana. Tämä kausi menee minulta ohitse, mutta seuraan tuloksia netin kautta. Odotan innolla joukkueen ja valmentajan tapaamista taas syksyllä.

Mitkä ovat mielestäsi ne osa-alueet, joissa voit auttaa joukkuetta eniten?

Tuohon kysymykseen en osaa vastata. Minulla on kuitenkin kaksi sääntöä, joita noudatan ja toivon, että kun työskentelin joukkueen kanssa tänä keväänä — tai kun työskentelen minkä tahansa joukkueen kanssa — nämä säännöt auttavat minua tekemään parhaani valmentajana.

Ensinnäkin — Keep It Simple — pidä asiat yksinkertaisina. Mielestäni on hyväksyttävämpää jos pelaaja tekee virheen mennessään täyttä vauhtia kuin jos hän tekee virheen seisomalla paikallaan ja miettiessään mitä tekisi. Pelaajat, jotka miettivät liikaa pelissä ovat ylivalmennettuja. Sen vuoksi...keep it simple.

Ja toiseksi — se mitä valmentajana ITSE tiedät, ei auta joukkuetta vaan se, kuinka hyvin pystyt OPETTAMAAN sen pelaajille, niin että HEKIN tietävät sen.

Terveisesi Trojansin kannattajille?

Amerikkalainen jalkapallo on kuin mikä tahansa hieno urheilulaji. Vaatii paljon sydäntä ja rohkeutta panna kaikkensa peliin, jotta voisi antaa lajille niin paljon omaa aikaansa, energiaansa ja ponnistelujaan. Ja aivan kuten monet muutkin upeat lajit, jalkapallo vaatii enemmän kuin 11 peaajaa tekemään oman tehtävänsä kentällä. Se vaatii kymmeniä pelaajia kannustamaan toisiaan kehittymään, pelaamaan paremmin, kovemmin — ja älykkäämmin. Jalkapallo vaatii hyvän organisaation laittamaan palaset kohdaalleen, jotta joukkue voisi ylipäätään pelata. Valmentajat, huoltajat ja johtohenkilöt näyttelevät kaikki tärkeää roolia joukkueen menestyksessä.

Mutta kaiken tämän yläpuolella ovat kannattajat, jotka odottavat joukkueeltaan menestystä. Minä tahansa viikonloppuna 22 ihmistä voi mennä pelaamaan jenkkifudista, mutta vasta kun joukkueella on vankka kannattajajoukko — joukko, joka rakastaa lajia ja joukkuettaan — vasta silloin voidaan puhua todellisesta menestymisestä.

Kannustakaa Trojansia voitoissa ja tappioissa. Rakastakaa peliä kaiken sen ilon vuoksi, jota se teille tuottaa. Rakastakaa peliä. koska se opettaa toimimaan yhdessä. Rakastakaa peliä, joka vaatii harrastajaltaan sekä kovaa kuntoa että terävää älyä. Rakastakaa joukkuettanne, koska he pelaavat ja rakastavat tätä peliä!

Toivon, että tämä viesti menee perille. Minä itse rakastan tätä peliä ja sitä vaikutusta, jonka se on tehnyt elämääni. Ilman tätä peliä ja niitä ihmisiä, joihin olen sen kautta saanut tutustua, en olisi se ihminen, joka nyt olen. Hyvää jatkoa kaikille ja onnea tälle kaudelle. Muistakaa, "onni on sitä, kun valmistautuminen ja tilaisuus kohtaavat!" ( Luckis when Preparation meets Opportunity!)

Kysymykset ja käännös: Kari Toivonen
Kuvat: Kim Grönlund