Kauden alussa vastaantulijan rooliin joutunut Helsinki Wolverines Ladies saapui Turkuun aivan uudella ilmeellä ja hangoitteli nyt vastaan huomattavasti paremmin. Turku Trojans Womenin vahva alku takasi kuitenkin kotijoukkueelle voiton numeroin 21–7 (14–0).
En usko, että kenellekään oli yllätys, että Helsinki Wolverines tulisi otteluun huomattavasti paremmin valmistautuneena kuin sarja-avaukseen. Olihan kautta pelattu jo kolme kierrosta ja Wolverines on tunnetusti plastinen joukkue, jota sen ammattitaitoinen valmennus pystyy muovaamaan vaihtuvien tilanteiden mukaan.
Trojans näytti heti kaapin paikan kotonaan
Trojansissakaan ei ole jääty ihailemaan sarjataulukkoa, vaan joukkue tuli otteluun ehkä paremmin valmistautuneena kuin mihinkään aiempaan kamppailuun. Heti pallon kolikonheiton jälkeen saatuaan Trojans eteni määrätietoisesti läpi koko kentän Laura Pulkkisen tekemillä, lyhyiden heittojen jälkeisillä juoksuilla ja Lea Kazasin laitoja nuolevilla rynnistyksillä. Viimeisin niistä tuotti ottelun ensimmäisen maalin, johon Laura Pulkkinen potkaisi varmasti lisäpisteen. Ensimmäisen hyökkäysvuoron jälkeen tilanne kotijoukkueelle 7–0.
Wolverinesin juoksupainotteinen hyökkäys lähti sekin kohtalaisen hyvin liikkeelle tuottaen sopivan mittaisia 3–4 jaardin etenemisiä, mutta homma jäi kuitenkin hiukan vajaaksi ja Tytti Kuusisen lentopotku palautti pallon jälleen musta-asuisen kotijoukkueen haltuun. Tällä kertaa pelinrakentaja Jonna Hakkarainen heitti palloa muutaman kerran näppärästi Suvi Partaselle, kunnes lasautti varsinaisen pommin maalialueen vasempaan laitaan ehtineen Sari Kuosmasen käsiin. Pulkkinen pamautti päälle potkullaan pisteen pallon painuessa pystypuiden pylväikköön. Tulostaulun digitaaliset numerot asettuivat osoittamaan tilannetta 14–0.
Puolustukset varastivat shown
Ensimmäinen neljännes oli vasta puolivälissä, mutta turkulaisjoukkueen kahden maalin johto jämähti taululle todella pitkäksi aikaa. Alkoi puolustusten välinen kamppailu, jossa hyökkääjille oli varattu vain sivurooleja. Vaikka Trojans tekikin kahdella ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan kaksi maalia, niitä seurannut tasainen vaihe tuskin tarkoitti, etteikö kotijoukkue olisi halunnut takoa taululle lisää pisteitä. Se ei kuitenkaan onnistunut kahdesta syystä. Ensimmäinen on pienet epätarkkuudet omien pelien suorittamisessa, ja toinen Wolverinesin edellisen kohtaamisen jäljiltä parantunut puolustuspeli.
Wolverinesin puolustajat onnistuivat niistämään Trojansin juoksupeleistä juuri riittävän monta jaardia, jotta kannot eivät tuottaneet riittävästi uusia yrityksiä. Samaan aikaan koko kauden hyvässä tikissä ollut Trojans-puolustus teki saman helsinkiläisille. Lentopotkujen kimara olikin ottelun näkyvintä antia pidemmän aikaa. Tauolle mentiin kotijoukkueen johdossa 14–0.
Kolmas neljännes alkoi samoissa merkeissä eli puolustukset paistattelivat valokeilassa. Yksi valokeilaan päätyneistä oli Olga Wasenius, joka nappasi komean syötönkatkon Wolverines-pelinrakentaja Pia Kososen heitosta. Huomattavaa oli myös se, että Wolverines alkoi saada nyt juoksupeliään kuosiin turvautumalla menetelmään, joka on ennenkin toiminut kuin metrinen halko. Palloa siis ruvettiin antamaan Tytti Kuusiselle, joka useampana kautena on ollut Ahmojen syömähammas. Kuusinen saikin saalistettua uusia yrityksiä, mutta maalialueelle asti helsinkiläiset eivät päässeet.
Trojans ottaa etumatkaa
Ottelu kääntyi jo viimeiselle neljännekselle, eikä tulostaulunhoitajien pistevastaavalla ollut vieläkään muuta tekemistä kuin selailla vanhojen Tekniikan Maailmojen HiFi-testejä. Ottelu oli silti jännittävä, sillä Wolverinesin juoksutehojen löytyminen piti paikalle saapuneen yleisön jännittyneenä aivan istuintensa etureunoilla. Ilmassa leijui aiempien vuosien kohtaamisista tuttu vaaran ilmapiiri. Sitä hälvensi hieman Olga Wasenius, joka nappasi iltapäivän toisen syötönkatkonsa, jolla hän pysäytti helsinkiläisten etenemisen ja hankki pallon välillä taas Trojansille.
Seuranneella hyökkäysvuorolla Trojans pääsi syötön vastaanoton häirinnästä tuomitun rangaistuksen avulla jo Wolverinesin maalialueen tuntumaan, mutta kolmen hyvän yrityksen jälkeenkään maalilinja ei rikkoutunut. Etäisyys oli hyvä kenttäpotkumaalin yrittämiselle, mutta Pulkkisen potku suuntautui liikaa vasemmalle, eikä siis tuonut pistesaldoon lisäystä.
Wolverineskaan ei päässyt juuri lähtötelineitä pidemmälle, ja lyhyt lentopotku päästi Trojansin aloittamaan hyökkäysvuoronsa jo valmiiksi Wolverinesin kenttäpuoliskolta. Neljäs neljännes oli tarkalleen puolessa välissä, kun Jonna Hakkarainen lähti toteuttamaan Pauli Ojasen pelikutsua, jossa pelinrakentaja pudottautui heittämään ja odotti juuri sen verran, että Wolverinesin puolustuslinja jätti paikkansa boksissa, jonka jälkeen hän heitti pallon näiden taakse ehtineelle Laura Pulkkiselle. Pulkkinen tuli tyhjentyneelle kenttäosuudelle kuin Sokoksen ovista ja paineli hämmentynyt ahmalauma perässään aina maalialueelle asti. Tilanteeseen sopivasti Pulkkinen potkaisi omaan touchdowniinsa vielä lisäpisteen ja tulostaulunhoitaja joutui taittamaan Tekniikan Maailmaansa hiirenkorvan paikkamerkiksi, koska digitaaleja piti vääntää uuteen asentoon osoittamaan lukemaa 21–0.
Wolverines ei luovuta taistelutta
Wolverines oli kuitenkin päättänyt kaatua saappaat jalassa ja neljänneksen lopuksi nähtiin pitkä hyökkäysvuoro, johon helsinkiläisjoukkue käytti jäljellä olleesta 5 minuutista ja 47 sekunnista 5 minuuttia ja 10 sekuntia. Sen päätteeksi Tytti Kuusinen juoksi keskeltä läpi linjan Trojansin maalialueelle ja rikkoi urheiluteksteissä aina mainittavan myyttisen ”kuparisen”. Pulkkisen tapaan Kuusinenkin potkaisin maaliinsa myös lisäpisteen ja taululla loistivat numerot 21–7.
Peliaikaa oli jäljellä 10 sekuntia ja Wolverines päätti kokeilla vielä lyhyttä onside-potkua. Sääntöjen mukaan kun aloituspotku on kulkenut 10 jaardin matkan, se on vapaa molempien joukkueiden tavoiteltavaksi. Tätä sääntöä hyödyntäen Tytti Kuusisen aloituspotku oli lyhyt siinä toivossa, että Trojansin potkun vastaanottajien etulinjassa palloa ei saataisikaan taltutettua, vaan se ponnahtaisi helsinkiläisten ahnaiden tartuntaelimien tavoiteltavaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä vastaanottajien toisessa rivissä ollut, muutenkin erinomaisen ottelun pelannut Evi Laajapuro hyppäsi pallon kimppuun ja haali sen syliinsä. Tämän jälkeen Trojans pelasi kellon pois laittamalla polven maahan ja ottelun loppulokseksi voitiin kirjata 21–7.
Trojansin päävalmentaja Pauli Ojanen vaikutti tyytyväiseltä ottelun lopputulokseen, vaikka paremmalla viimeistelyllä pisteitä olisi ollut otettavissa ainakin parin maalin verran. Kysymykseen Wolverinesin puolustuksen otteiden kohenemisesta Ojanen totesi, että kun pitkän harjoittelemattoman jakson jälkeen pelaajat alkavat taas tottua ottamaan ja antamaan iskuja, niin peli automaattisesti paranee. Ojanen on tyytyväinen kahden viikon taukoon, sillä kolhuja tulee joka joukkueelle ja pieni tauko auttaa parantamaan niitä.
Trojansin seuraava peli on kotiottelu Raisio West Coast Phoenixia vastaan lauantaina 14.8. kello 13.00. Luvassa siis paikallisottelun tunnelmaa.
