Helsinki Wolverines karkasi ensimmäisellä puoliskolla jo 14-0 johtoon, mutta Trojans onnistui kääntämään pelin upeasti 28–14 voitoksi. Etenkin toinen puolisko oli Trojansilta erittäin vahva esitys.
Ottelu noudatteli aluksi avausottelun kaavaa eli kumpikin joukkue hiukan hermoili ja haparoi, mutta toisaalta nähtiin myös välähdyksiä häikäisevistä suorituksista ja saumattomasta yhteispelistä.
Trojans aloitti ottelun hyökkäävänä osapuolena ja etenikin mallikkaasti läpi kentän vain muutaman jaardin päähän Wolverinesin maalialueesta. Ensimmäinen pistesuoritus näytti hyvin todennäköiseltä, mutta Wolverinesin Linnea Uggeldahl esitti pontevan vastalauseen katkaisemalla Lea Kaszasin heiton, jonka kohteeksi hän oli kaavaillut Tiia Jansenia. Wolverines sai pallon syvällä omalla puoliskollaan, mutta se ei tahtia haitannut, sillä ottelun alussa peliä rakennellut Emmet Lappi orkestroi pitkän hyökkäysvuoron, joka varsinkin Mari Jääskelän juoksuin eteni läpi kentän Trojansin maalialueen hoodeille.
Neljänneksen vaihduttua toiseksi Wolverines viimeisteli hyökkäysvuoronsa Mari Jääskelän juoksemalla maalilla. Lisäpistepelissä sama nainen pistäytyi uudemman kerran maalialueella ja tulotaululta voitiin hahmottaa lukemat 0–8.
Oman hyökkäysvuoron kyykkääminen maalilinjalla ja vastaavasti Wolverinesin vahva esitys tuntuivat hiukan horjuttavan Trojansin itseluottamusta. Helsinkiläisten maalia seurasi kaksi aika ponnetonta hyökkäysvuoroa, joilla ei saatu mainittavaa etenemistä kentällä. Wolverines oli vaihtanut maalinsa jälkeen pelinrakentajaksi Essi Söderholmin, jonka johdolla helsinkiläiset etenivät toistamiseen turkulaisten kenttäpäätyyn. Tälläkin kertaa viimeistelytyön hoiteli Mari Jääskelä, joka pitkän pujottelunäytöksen päätteeksi löysi itsensä Trojansin maalialueelta. Tällä kertaa kahden pisteen yritys ei tuottanut muutoksia tulostaulun statukseen.
Trojans sai pallon, kun peliaikaa ennen taukoa oli runsas minuutti. Nyt alkoi Trojansin heittopeli toimia ja Kaszasin pitkät kaaret Kirsti Nirhamolle kuljettivat joukkuetta eteenpäin kuin viime kauden finaalin loppusekunneilla. Harmillisesti Nirhamo näytti viimeisessä koppauksessaan tulleen huonosti jalkansa päälle ja Kipa jäi kentän pintaan pidellen polveaan. Vamman vakavuus ei tätä kirjoitettaessa ollut tiedossa. Eteneminen kuitenkin jatkui ja rookie-pelaaja Sunelle Coetzee pääsi hienosti avaamaan maalitilinsä ensimmäisessä liigaottelussaan, kun Kaszasin heitto tavoitti hänet maalialueen vasemmassa reunassa pelikellon samalla käydessä loppuun. Lisäpistepotku ei onnistunut, joten tauolle mentiin lukemissa 6–14.
Kolmannen neljänneksen aluksi kumpikin joukkue kävi suorittamassa ranskalaisia visiittejä kentällä eli lyhyitä hyökkäysvuoroja, joilla ei saatu ottelupöytäkirjan pitäjän kynää liikkumaan. Vasta, kun kolmatta neljännestä oli jäljellä alle kolme minuuttia, alkoi tulostaulullakin tapahtua. Wolverinesin hyökkäysvuoro oli jämähtänyt oman 30 jaardin linjan tuntumaan ja tulossa oli lentopotku, joka olikin erinomainen. Tilanteessa vain sattui olemaan väärästä aloitusmuodostelmasta johtuva virhe ja potku suoritettiin viisi jaardia kauempaa. Tällä yrittämällä aloitussyöttö epäonnistui ja punttia potkaisemaan valmistautunut Emilia Etholén taklattiin palloineen tantereeseen alle 20 jaardin päässä omasta maalialueesta. Trojans yritti aikansa löytää oikeaa avainta Wolverinesin puolustuksen aukaisemiseen, kunnes se löytyi, Lea Kaszas linkosi pallon kohti maalialueen vasenta reunaa, jossa Tiia Jansen taisteli ilmatilasta Wolverinesin Anni Uddin kanssa. Pallo pomppi ilmassa kummankin koettaessa sitä tavoitella, mutta Jansenin käsittämätön keskittymiskyky, varsinainen laserfokus, näytti taas voimansa. Katse vain palloon lukittuneena hän otti pelivälineen haltuunsa ja kavensi ottelun lukemiin 12–14. Lisäpistepeli ei onnistunut, joten ottelu jatkui kahden pisteen takaa-ajoasemassa.
Sitä takaa-ajoa Trojans pääsi jatkamaan yllättävän nopeasti, sillä Laura Pulkkisen aloituspotku kimposi Anna Martolan näpeistä kentän pintaan, josta hän sen poimi antaakseen sen Mari Jääskelälle, mutta pallo päättikin aloittaa itsenäisen elämän tekonurmen pinnalla. Tämän sekoilun aikana Sunelle Coetzee oli jo ehtinyt mestoille ja päätti adoptoida pallon itselleen. Näin Trojans pääsi aloittamaan hyökkäysvuoronsa noin 21 jaardin päästä helsinkiläispäädystä.
Laura Pulkkinen eteni komeasti 10 jaardia tuosta 21 jaardista ja Tiia jansen nappasi toiset kymmenen. Viimeistä jaardia lähdettiin yrittämään toisesta päästä kenttää, kun neljännes vaihtui viimeistä kertaa. Homma näytti selvältä, mutta oli kaikkea muuta. Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen aloituksessa oli jotain ongelmia ja pallo lähti omille teilleen. Wolverinesin Noora Nojonen paimensi pelivälineen helsinkiläisille, jotka lähtivät taittamaan matkaa aivan oman maalialueensa edustalta. Hyvin ei päättynyt sekään. Söderholmin heiton nappasi suoraan ilmasta Oona Tuomi, joka harppoi kepeästi jäljellä olevat jaardit maalialueelle ja Trojans siirtyi ottelussa ensimmäistä kertaa johtoon. Lisäpistepelissä Tiia Jansen poimi varman kopin maalialueen oikeasta nurkasta ja pelitilanteeksi muuttui 20–14.
Trojansin puolustus piti Wolverinesin hyökkäyksen pihdeissään ja antoi omalle hyökkäykselleen tilaisuuden vielä kasvattaa pistetiliään. Siinä onnistuttiinkin ja asialla oli Tiia Jansen, joka otti Kazasin korkeana roikkuna takalleen maalilinjalle suuntautuneen heiton kiinni. Kaksi lisäpistettä maaliin juoksi Lea Kaszas itse. Peliaikaa oli jäljellä sekuntia vajaat neljä minuuttia ja ne Trojans sai pelattua tyylikkäästi pois, vaikka helsinkiläisillä oli kaikki aikalisänsä jäljellä. Lopputulos 28–14.
Päävalmentaja Tuomas Mankki kertoi ottelun jälkeen valmennustiimin tienneen odottaa, että Wolverinesin vahvat ja fyysiset linjat molemmin puolin palloa tarjoavat ison haasteen, ja se myös toteutui. ”Hyökkäyksessä onnistuimme liikuttamaan palloa kiitettävästi hyökkäämällä leveälle boksin ulkopuolelle, mutta sorruimme alkukaudelle tyypillisiin virheisiin lähellä maalialuetta, minkä vuoksi meillä jäi paljon pisteitä kentälle – tätä meidän pitää ehdottomasti parantaa” Mankki analysoi hyökkäyksen suoritusta kentällä. Päävalmentaja Mankki oli tyytyväinen puolustuksen väkeviin otteisiin erityisesti toisella puoliskolla. ”Puolustuksemme pelasi aivan huikean toisen puoliajan, mikä mahdollisti meille hyviä kenttäasetelmia sekä ottelun kääntymisen meille”. Kehuja saa myös Trojansin heittopuolustus. ”Erityisen iloinen olen meidän puolustuksen takakentästä, jonka jokainen jäsen teki isoja pelejä ja kasvatti selkeästi itseluottamustaan, mikä varmasti kantaa myös tuleville viikoille”, Mankki summasi. Mankki halusi nostaa esiin myös Tiia Jansenin panoksen. ”Tiia pelasi todella huikean ottelun ja teki meille todella isoja pelejä tärkeissä paikoissa”.
Seuraava Trojansin ottelu pelataan jo lauantaina 11.5. Tampereella, jossa vastustajana on Tampere Saints. Ottelu Pyynikin kentällä kello 13.00.
