Naisten Vaahteraliigan toisen kierroksen ottelussa Saints piti hallitsevaa mestaria ahtaalla aivan loppuun asti. Tasainen ottelu päättyi kuitenkin kotijoukkueen 22–14 voittoon.
Alkuasetelma otteluun oli, että Trojans saisi vastaansa monin tavoin muuttuneen Saintsin, mutta muutokset kohosivat toiseen potenssiin, kun muuttuneen joukkueen muutoskin muuttui. Saintsin uusi pelinrakentaja Emmi Kolehmainen ei sairastumisen vuoksi ollut mukana ja pelinrakentajana toimi viime kausilta tuttu Emilia Räty.
Shokkialku
Ottelu käynnistyi tamperelaisten hyökkäysvuorolla ja toisin kuin viime kaudella oli totuttu, eteneminen tapahtui yksinomaan juosten. Keskushyökkääjä Emma Kammonen kuljetti palloa joutuisasti kohti Trojansin kenttäpäätyä ja maalilinja alkoi uhkaavasti lähestyä. Trojansin puolustus sai ajoittain heitettyä kapuloita Saintsin rattaisiin, kun etenkin Veera Miettunen ja Essi Saastamoinen pääsivät kiinni pelinrakentajaan tai pallonkantajaan heti aloituslinjassa tai jopa sen takana. Lopulta ottelun komeetta, nuori Miina Laukkanen löysi reitin Trojansin maalialueelle turkulaisten 28 jaardin linjalta lähteneellä juoksullaan. Isokokoinen Laukkanen keräsi kiertopelissä hyvän vauhdin ja kaartaessaan linjan takaa kohti maalialuetta, Trojansista ei löytynyt hänelle pysäyttäjää. Lisäpistepelissä Lillian Nuutinen rynni maalialueelle kahden pisteen arvoisesti. Trojansin sivurajalla oltiin vahvasti sitä mieltä, että Nuutinen oli maassa ennen maalilinjan ylittämistä, mutta tuomaristo piti päänsä ja tilanne voitiin lukea tulostaululta muodossa 0–8.
Trojans ei omalla hyökkäysvuorollaan päässyt puolta kenttää pidemmälle ja Saintsin saatua pallon takaisin, jatkui sama juoksupelien kavalkadi kuin ottelun alussakin. Tällä kertaa Trojans-puolustus oli kuitenkin hereillä ja tamperelaisten eteneminen jäi vaatimattomaksi. Saints joutui jo turvautumaan heittoonkin, mutta pikakomennuksella takaisin pelinrakentajaksi palanneella Rädyllä oli vielä hiukan tähtäin kohdistamatta. Uutta yritystä ei tullut, sillä Trojansin Linnea Lindfors ohjasi Rädyn määrätietoisesti tatamiin säkittämällä tämän. Matala lentopotku antoi Trojansille hyvät hyökkäysasemat, mutta niitä ei päästy hyödyntämään, sillä nyt vastaavasti Trojansin hyökkäys jäi lähtötelineisiin.
Ensimmäisen neljänneksen edettyä runsaan juoksemisen ansiosta nopeasti viime hetkilleen, Saints löysi taas aukkoja Trojansin puolustuksesta Emma Kammosen juoksuille. Hetken näytti jo kotijoukkueen kannalta huonolta, mutta iso hyökkäyksen rangaistus palautti tamperelaiset syvälle omalle kenttäpuoliskolleen. Neljännes vaihtui ja Trojans pakotti Saintsin lentopotkuun.
Lea Kaszas and Her Flying Circus
Trojansin pelinrakentaja Lea Kaszas oli koko ensimmäisen neljänneksen säästellyt heittojaan, mutta nyt alkoi Lean ilmasirkus. Hienot heitot Suvi Partaselle ja Tiia Jansenille liikuttivat palloa Suvi Väisäsen pitkien juoksusiivujen ohella vastustamattomasti kohti Saintsin päätyä, mutta palkinto jäi saamatta, kun yritykset loppuivat kesken. Trojans alkoi kuitenkin selvästi saada juonen päästä kiinni ja kun Saints ei omalla vuorollaan edennyt juurikaan, jatkoi Kaszas hetken päästä taas heittopeleillä. Tällä kertaa Kirsti Nirhamo nappasi pari hienoa koppia ja Tiia Jansen väläytti jälleen erikoisosaamistaan, herkeämätöntä keskittymiskykyään, jonka avulla hän pystyy ahdisteltunakin säilyttämään fokuksen pallossa ja poimimaan sen haltuunsa. Lopulta pallon Saintsin maalialueelle toimitti Suvi Väisänen, joka onnistui kiertopelillä oman hyökkäyksen linjan hyvällä avustuksella jättämään tamperelaispuolustajat turhaan haromaan käsillään hänen jälkeensä. Lisäpistepelissä Kaszasin heitto ei tavoittanut mustaa pelipaitaa kantavaa pelaajaa, joten Saints säilytti johtoasemansa. Tilanne 6–8.
Toinenkin neljännes oli viime hetkillään, kun Trojans sai vielä tilaisuuden ottaa johtoasema itselleen. Sara Inkilä katkaisi Emilia Rädyn heiton ja kellossa oli aikaa 31 sekuntia. Kaszas löysi Matilda Berndtssonin heitollaan ja kotijoukkue pääsi 39 jaardin päähän maalista. Seuraavalla yrityksellä Kaszasin heiton katkaisi Saintsin Miina Laukkanen, joka ehti säväyttämään nyt puolustuksenkin puolella. Kelloon jäi aikaa 12 sekuntia, mutta niiden aikana ei mitään mainittavaa tapahtunut ja joukkueet siirtyivät tauolle.
Johtoon ja tasoihin
Trojans jatkoi kolmannen neljänneksen alussa hyvää etenemistään, mutta maalialueen jo siintäessä horisontissa hyökkäysvuoro päättyi syötönkatkoon, jonka nappasi Katariina Kiviniemi. Näytti vahvasti siltä, että pallo ei Kiviniemellä ollut hallussa, mutta Trojansin sivurajalta ilomielin myönneltiin katkon olleen puhdas, sillä se tarkoitti Saintsille huonompaa aloitusasemaa kuin jos kyseessä olisi ollut epäonnistunut heitto. Saintsin visiitti kentällä jäi ”ranskalaiseksi” eli hyvin pikaiseksi ja Trojans pääsi jälleen yrittämään johtoaseman riistämistä. Tällä kertaa siinä onnistuttiinkin. Saintsin 25 jaardin tasalta lähteneessä pelissä Kaszas pakitti heittoon, Kirsti Nirhamo veti takapuolustajat mukanaan ja Suvi Partanen jäi aivan yksikseen odottamaan Kaszasin heittoa 6–7 jaardin päähän maalista. Lea laittoi korkean pallon, joka tippui taivaalta Partasen käsiin. Muutaman harppauksen jälkeen pallo oli maalialueella. Sama parivaljakko järjesti myös lisäpisteet ja tulostaululle saatiin säpinää. Tilanne nyt 14–8.
Saints ei jäänyt nyyhkimään menetettyä johtoasemaa, vaan masinoi jykevän hyökkäysdraivin. Matka taittui ja maalin häämöttäessä Miina Laukkanen toi pallon aivan maalilinjan kupeeseen pelillä, joka oli lähes identtinen sen pelin kanssa, jolla Saints teki ensimmäisen maalinsa, nyt vain peilikuvana. Nelli Karhulla ei ollut vaikeuksia seuraavalla yrityksellä rynnistää linjasta läpi ja tasoittaa peli. Tasatilanteeseen myös jäätiin, sillä lisäpistepelissä Essi Saastamoinen ja Oona Tuomi olivat eri mieltä Nelli Karhun kanssa pallon loppusijoituspaikasta. Äänin 2–1 se jäi kentän puolelle eli taululle jäivät numerot 14–14 ja samalla päättyi kolmas neljännes.
Jännitys huipentuu
Tampere yritti saada pallon heti takaisin haltuunsa kokeilemalla onside-potkua, jossa pallo potkaistaan lyhyenä ja pyritään hyödyntämään sääntöä, jonka mukaan pallon on molempien joukkueiden tavoiteltavissa, kun se on kulkenut 10 jaardin matkan. Pallo päätyikin sinivalkoasuisen Saintsin pelaajan, Saara Asikaisen näppeihin, mutta hän koski palloon jo 9 jaardin kohdalla. Tuomaristo ei tätä meinannut ensin uskoa, mutta pienen neuvottelun jälkeen raitapaidat päätyivät oikeaan lopputulokseen ja Trojans pääsi aloittamaan hyökkäysvuoronsa.
Trojans eteni ripeästi Berndtssonin ja Partasen kiinniotoilla ja nähtiinpä myös ensimmäistä kertaa tässä ottelussa klassinen option- eli valintapeli, kun viime tingan ”tossilla” Kaszas vapautti Suvi Väisäsen pitkään juoksuun. Trojansin draivi päättyi kentän hahmon, Suvi Partasen eleettömään kiinniottoon maalialueen vasemmassa laidassa. Yhtä vakuuttava oli lisäpistepeli, jossa Partanen poimi Kaszasin heiton melkein samassa paikassa kuin maaliin johtaneen heitonkin. Trojans siirtyi 22–14 johtoasemaan.
Kahdeksan pisteen johto ei suo mahdollisuutta jäädä lepäilemään laakereillaan, sillä tasoihin pääsee yhdellä maalilla ja onnistuneella kahden lisäpisteen yrityksellä. Peliaikaa oli 7.25, joten loppuun asti oli jaksettava pelata.
Aivan viime sekunneille asti jännitystä riittikin, sillä Saints kävi parhaimmillaan 16 jaardin päässä turkulaisten maalialueesta kuitenkaan onnistumatta pääsemään pohjiin asti. Trojans kulutti kelloa fiksusti, mutta joutui vielä luovuttamaan pallon tamperelaisille, kun peliaikaa oli jäljellä 1.02. Saints yritti kaikkensa saadakseen tasoitettua pelin, mutta ei päässyt hyvistä yrityksistä huolimatta puolta kenttää lähemmäs kotijoukkueen maalialuetta. Lopputulos Turussa Trojansille 22–14.
Ottelun parhaiden valitseminen oli tällä kertaa helppoa, sillä Trojansin Suvi Partanen teki ottelussa 16 pistettä ja Saintsin Miina Laukkanen teki maalin ja loisti molemmilla puolilla palloa.
Muutama mietelmä
Moni varmasti odotti, että voitettuaan aina vahvan Wolverinesin avausottelussaan Trojans kävelisi Saintsin yli vaivatta. Sellaiset oletukset eivät kuitenkaan voineet perustua kovin vedenpitävään analyysiin. Joukkueet ovat muuttuneet radikaalisti viime kaudesta lukuisien pelaajasiirtojen myötä ja todelliset voimasuhteet alkavat hahmottua vasta, kun kaikki ovat pelanneet ainakin muutaman ottelun.
Tähän mennessä pelatut ottelut ovat olleet varsin tasaisia. Oulussa Wolverines iski toisella puoliskolla reippaasti pisteitä, mutta peli oli puoliakaan asti tasainen. Tämä lupaa hyvä sarjan kiinnostavuuden kannalta.
Trojans on kärsinyt muutamasta ikävästä loukkaantumisesta, mutta juuri tällaisissa tilanteissa leveä rosteri pelastaa katastrofilta. Ensimmäisessä ottelussa loistaneet uudet pelaajat osoittivat sunnuntaina, että kyse ei ollut yksittäisestä tähtihetkestä. Loistokkuus jatkui myös Saintsia vastaan. Vielä kun sairastuvalla, missähän sellainen tupa muuten sijaitsee, olevat pelaajat saadaan takaisin ruotuun, Trojans on melkoisen vaikea voitettava.
Trojansin seuraava ottelu pelataan sunnuntaina 4.6. kello 12.00 alkaen jälleen myyttisellä Turun urheilupuiston yläkentällä, jossa jenkkifutista on nyt pelattu 41 vuotta tai vielä juhlavammin sanottuna viidellä eri vuosikymmenellä. Vastustaja tulee Oulusta, nousijajoukkue Northern Lights.
