Lippupallon Suomen mestaruuksista kamppailtiin Salossa osana SM-viikkoa. Trojans eteni puhtaalla pelillä naisten finaaliin, jossa hyvän alun jälkeen kärsi niukan 12–14 tappion helsinkiläiselle Mummelinesille.
Trojansin naisten lippupallojoukkue koostui Trojans Womenin pelaajista vahvistettuna yhdellä entisellä West Coast Phoenixin pelaajalla. Joukkueessa pelasivat Lea Kaszas, Jonna Hakkarainen, Essi Saastamoinen, Hanna Ropanen, Kirsti Nirhamo, Laura Pulkkinen Sari Kuosmanen ja Suvi Partanen sekä ex-WCP Amanda Rouhiainen.
Turnauksen alkusarjassa Trojans nappasi voitot Kouvola Indiansista numeroin 32–7 ja Helsinki Mummelinesista luvuin 33–14. Kahdella voitolla Trojans eteni loppuotteluun, jossa se sai vastaansa Mummelinesin, jonka runkopelaajat edustavat amerikkalaisen jalkapallon puolella Helsinki Wolverinesia.
Trojans lähti finaaliin hienoisena ennakkosuosikkina alkusarjan ottelun perusteella. Ottelun alku ennakoikin turkulaisjoukkueelle hyvää, sillä Trojans teki ensimmäiset pisteet ja siirtyi 6–0 johtoon. Trojansin heittopeli oli ottelun alussa selvästi parempaa kuin helsinkiläisten vastaava. Pelinrakentajana toiminut Lea Kaszas löysi jatkuvasti heitoillaan mustapaitaisia Trojans-pelaajia. Ottelu oli kuitenkin alkusarja ottelua tasaisempi eli Mummelines oli ottanut siitä onkeensa ja hyvin onnistuneista heitoista huolimatta helsinkiläiset pääsivät nopeasti repäisemään nauhan vastaanottajan lippuvyöltä.
Trojans oli siirtyä jo 12–0 johtoon, kun Kaszasin hirmuheitto aivan vastustajan maalialueen takarajalle tavoitti Kirsti NIrhamon varmat kädet. Pallo jäikin Kipan käsiin, mutta harmillisesti hän seisoi kiinnioton hetkellä jo takarajalla eli maalia ei tilanteesta hyväksytty. Ensimmäinen 20 minuutin erä päättyi lukemissa 6–0 Trojansille.
Toisessa erässä peli jatkui tasaisena ja Mummelines sai paremmin onnistumisia. Tasoitusmaali syntyi, kun peliaikaa oli jäljellä 12:06, asialla Emmi Järn. Järn nappasi myös lisäpistepelissä pallon maalialueella ja äkkiä helsinkiläiset siirtyivätkin ottelussa johtoon 7–6.
Pitkään eivät helsinkiläiset päässeet johtoasemastaan nauttimaan, sillä jo seuraavan hyökkäysvuoron toisessa pelissä Kaszas linkosi pallon läpi kentän maalialueelle ehtineelle Nirhamolle. Pelitanteeksi vaihtui nyt 12–7 Trojansille. Lisäpistepeli ei kuitenkaan onnistunut, joten johtoasema oli niukka.
Ottelu jatkui tasaisissa merkeissä, eikä kumpikaan onnistunut maalinteossa. Pelattiin jo ottelun viimeistä puolta minuuttia, kun Mummelinesin pelinrakentaja Essi Söderholm heitti pitkän kaaren kohti maalialuetta, jossa Emmi Järn jo päivysti. Pallon tavoittaessa Järnin kädet, oli pelikellossa aikaa enää 20 sekuntia.
Trojans aloitti vimmatun takaa-ajon, sillä lippupallossa, aivan kuin jenkkifutiksessakin, taitavalla kellon käytöllä lyhyessäkin ajassa voidaan tehdä ihmeitä. Ihmettä nyt tarvittiinkin, eikä se ollut aivan kaukanakaan. Kaszas pommitti heitoillaan Trojans-kiinniottajia ja pääsi jo lähelle maalialuetta. Kun peliaikaa oli jäljellä enää kolme sekuntia, kaikki tiesivät, että nyt on maalin tultava, jos Trojans mielii mestaruuden voittaa. Sen tiesi myös Anette Beckman, jonka onnistui lyödä korkeassa kaaressa maalialueelle liitänyt Kaszasin heittämä pallo maahan Trojans-pelaajien edestä. Näin lopputulokseksi jäi 14–12 ja Helsinki Mummelinesin pelaajien kaulaan ripustettiin lippupallon SM-kultamitalit.
Loppuottelu oli kaikin puolin viihdyttävä ja pelissä nähtiin valtavasti upeita suorituksia. Ottelu oli parasta mahdollista mainosta lippupallolle, jonka mahdollisuudet toimia amerikkalaisen jalkapallon sisäänheittolajina ovat ilmeiset. Tuntuu, että viime vuosina lippupallo ei ole saanut aivan sen ansaitsemaa huomiota, mutta tämä SM-viikko sekä viime vuoden lopulla pelatut MM-kisat voivat muuttaa tilanteen ja laji pääsee jälleen valokeilaan.
