Amerikkalaisen jalkapallon miesten II divisioona potkaistiin käyntiin Turussa, urheilupuiston yläkentällä lauantaina 4.6. kello 17 ottelulla Turku Trojansin ja Lappeenranta Razorbacksin välillä. Kotiyleisön riemuksi Trojans otti pisteet 28–16 voitolla.
Kummankin joukkueen ensimmäiset hyökkäysvuorot jäivät hieman torsoiksi, mutta toisella hyökkäysvuorollaan Trojans pääsi jo aivan Razorbacksin maalialueen tuntumaan, vain muutaman jaardin päähän ensimmäisistä pisteistä. Lappeenrantalaiset pysyivät tiukasti pallon ja maaliviivan välissä ja Trojansilta loppuivat yritykset kesken.
Saatuaan pallon takaisin itselleen myös Razorbacks eteni vauhdilla kotijoukkueen kenttäpuoliskolle, mutta bensa loppui kesken pian puolenkentän jälkeen ja oli jälleen Trojansin vuoro toimia pallon omistajan ominaisuudessa. Sopivasti juoksuja ja heittoja yhdistellen turkulaisten hyökkäys sai maiseman vaihtumaan ripeään tahtiin ja Lappeenrannan maalialue ilmestyi siintämään aistihavaintokenttään. Pelinrakentaja Eino Matikainen joutui muutaman kerran juoksemaan itse pallon kanssa, mutta sitten terävällä heitolla löytyi maalialueen keskeltä vapaana Otto Laine, joka sai kunnian tuuletella kauden ensimmäistä Trojans-maalia vastaremontoidulla yläkentällä, kotikatsomon edessä. Lisäpistepotku ei tuottanut enempää juhlittavaa, joten tilanne tulostaululla aivan toisen neljänneksen alussa 6–0.
Lappeenrannan yritys kuitata kotijoukkueen johtoasema lähti käyntiin hyvällä aloituspotkun palautuksella, mutta tyrehtyi puoleen kenttään. Neljännenkin yrityksen pelaaminen omalla kenttäpuoliskolla kostautui ja Trojans sai pallon hyvässä kenttäasemassa. kahdella tarkalla heitolla mustapaitainen kotijoukkue pääsi heti hätyyttelemään Razorbacksin maalialuetta, mutta Lappeenrannan puolustus alkoi taas imitoida kivimuuria, eikä päästänyt vieraita tontilleen.
Trojans kasvattaa johtoaan
Toista neljännestä kului hyvän matkaa kummankin joukkueen tuloksettomien hyökkäysvuorojen vuorottelussa, kunnes Trojans onnistui jälleen heittopelissään. Akseli Pohto juoksi ensin pari pohjustavaa oikealle kiertävää juoksupeliä, joiden jälkeen Matikainen löysi lyhyellä heitollaan vasemmalta Christopher Cousinerien, joka pujotteli parinkymmenen jaardin matkan maalialueelle. Tällä kertaa Otto Lainen lisäpistepotku osui maalitolppien väliin ja taululle sommiteltiin LED-valoilla numerot 13–0.
Razorbacks laittoi pystyyn hyvän hyökkäysvuoron, jossa se napakoilla heitoilla pääsi etenemään jo Trojansin Red Zonelle. Kavennusyritys kuitenkin kariutui syötönkatkoon ja Trojans sai pelivälineen hallintaansa. Akseli Pohto kantoi jälleen näyttävästi palloa eteenpäin, ja perään pelinrakentaja Matikainen kipitti itse sen liki puoleen kenttään. Onnistunut heitto toi Trojansin jo muutaman kymmenen jaardin päähän maalista, mutta aika kellosta oli loppumassa ja oli yritettävä noin 35 jaardin kenttäpotkumaalia. Aloitussyöttö oli hyvä ja potku lähti komeasti, mutta jäi hieman vajaaksi. Tauolle poistuttiin lukemissa 13–0.
Kolmas neljännes tasaista kamppailua
Toisen puoliskon aluksi Trojansin puolustus pysäytti Razorbacksin hyökkäyksen ja pakotti sen luopumaan pallosta lentopotkulla. Eino Matikainen masinoi hyökkäysvuoron, jolla päästiin jälleen kerran nopeasti maalialueen porteille, mutta taas löytyi terästä lappeenrantalaisten selkärangasta ja pistetili jäi karttumatta. Syvältä omalta alueeltaan lähtenyt Razorbacksin hyökkäys jäi lähtötelineisiin ja turkulaiset saivat pallon lentopotkulla, joka kantoi lappeenrantalaisten 43 jaardin linjalle. Se hyökkäys jäi lyhyeksi, kun pallo irtosi Matikaisen kädestä vapaille markkinoille ja Razorbacksin puolustaja ehti saamaan sen ensimmäisenä haltuunsa. Äkkiä oltiinkin edellisen hyökkäysvuoron alkutilanteen peilikuvassa. Lappeenrannalla oli 40 jaardia matkaa Trojansin maaliin. Aggressiivisesti pelannut turkulaispuolustus antoi kuitenkin vieraille tilaa edetä vain vastakkaiseen suuntaan ja lopulta Razorbacks joutui punttaamaan pallon omalta kenttäpuoliskoltaan. Kolmannen neljänneksen loppu oli tasaista kamppailua, jossa kumpikaan joukkue ei onnistunut etenemään merkittävästi toivomaansa suuntaan kentällä, toisin sanoen, kohti vastustajan kenttäpäätyä. Lukemat 13–0 säilyivät muuttumattomina.
Ketsuppipullo avautui
Tilanne muuttui radikaalisti välittömästi, kun tulostaululla neljänneksen numeroksi vaihtui nelonen. Razorbacksin pelinrakentaja otti aloitussyötön vastaan muutaman jaardin päässä puolen kentän viivasta ja piti pallon itsellään juosten keskelle avautuneesta aukosta kuin Stockmannin pyöröovista. Lappeenrantalaisten blokit napsahtelivat kohdalleen ja reitti avautui aina Trojansin maalialueelle asti. Lisäpisteitä lähdettiin hakemaan pelaamalla kaksi ja ne myös saatiin. Tulostaululle saatiin pitkästä aikaa säpinää, kun nollan tilalle näppäiltiin kahdeksikko, ja jännitys kohosi kerralla toiseen potenssiin 13–8 tilanteen myötä.
Trojans tarvitsi vain kuusi peliä pallon saamiseen toiseen kenttäpäätyyn. Magnus Riihimäki koppasi Matikaisen heiton maalin arvoisesti ja tulostaulunhoitajan stressitaso kasvoi, kun numeroita sai olla alvariinsa vaihtamassa. Lisäpisteitä yritettiin onnistuneesti pelaamalla kaksi eli lukemat nyt 21–8.
Razorbacks kävi lyhyesti kääntymässä kentällä ja Trojansin hyökkäys pääsi jälleen tositoimiin. Vasenta laitaa pommitettiin niin juoksuin kuin heitoin ja sinnikkyys palkittiin heittopelistä syntyneellä maalilla, jonka merkkautti nimiinsä Kalle Leppänen. Otto Laine laittoi pallon potkaisemalla haarukkaan ja peli alkoi näyttää taputellulta, kun viimeinen neljännes oli puolessa välissä ja tilanne kotijoukkueelle 28–8.
Trojansille saattoi hiipiä puseroon pieni hyvänolon tunne, sillä Razorbacks pani pystyyn vielä hyvän loppukirin. Pitkästä heittopelistä tuli lisäpisteillä höystettynä kavennus 28–16 ja kun maalia seurannut Trojansin hyökkäysvuoro päättyi pallonriistoon, Lappeenranta pääsi uudestaan hyökkäämään. Peliaika hupeni kuitenkin vääjämättömästi ja enempää pistesuorituksia ei nähty. Lopputulos sarja-avauksessa Trojansille 28–16.
Onnistunut avaus lupaa hyvää
Ottelussa yllätti ehkä eniten se, miten valmista peli oli, kun ottaa huomioon, että kyseessä oli ensimmäinen tosipeli pitkiin aikoihin. Etenkin heittopeli kulki todella mallikkaasti. Eino Matikainen heitti kaikkiaan 34 kertaa ja niistä peräti 21 löysi perille eli onnistumisprosentti oli komea 61,8 %. Ilon aiheita päävalmentaja Aki Haloselle toivat myös lukuisat onnistumiset. Kaikki maalit tulivat eri pelaajille. Magnus Riihimäki, Christopher Cousinerie, Otto Laine ja Kalle Leppänen tekivät kukin maalin mieheen. Eniten palloa koppasi Magnus Riihimäki kaikkiaan yhdeksän kertaa ja edettyjä jaardeja kertyi 160. Juoksupeleissä Akseli Pohto saalisti 91 jaardia huimalla 8,3 jaardin keskiarvolla kantoa kohden, toisena pelinrakentaja Matikainen itse 63 jaardillaan. Puolustuksen tilastoja ei ole saatavilla, mutta heittopuolustus etenkin toimi erinomaisesti, sillä Razorbacksin sinnikkäästä takakentän pommituksesta huolimatta isoja pelejä ei montakaan näkynyt. Juoksutkin pysyivät yhtä lukuun ottamatta hyvin kurissa.
Päävalmentajan kommentit
”Ottelun alku näytti jo ihan hyvältä pelaamiselta, mutta meillä oli hyökkäyksessä pientä huolimattomuutta ratkaisuhetkillä, ja jätettiin jonkun verran pisteitä kentälle. Puolustuksen ansiosta peli pysyi kuitenkin hyvin hallinnassa.
Lappeenrannan ensimmäisen maalin jälkeiset hetket olivat henkisesti tärkeät ja joukkue vastasi haasteeseen hyvin. Drive päätyyn asti, puolustus hakee nopean 3-and-outin ja hyvistä kenttäasemista saman tien toinen touchdown perään.
Saatiin onnistunut avaus kauteen, kun pystyttiin voittamaan omalla perustekemisellä, mutta jäi vielä selvästi parannettavaa. Parit hyvät treenit tälle viikolle ja lauantaina kohti Kuusankoskea.”
Seuraava ottelu on tosiaan vierasottelu Kuusankoskella 11.6., jossa Trojansia isännöi Kuusankoski Cowboys.
