Trojans kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti neljännen perättäisen Suomen mestaruutensa vakuuttavan esityksen päätteeksi. Helsinki Wolverines joutui heti alusta alkaen toteamaan, että Trojans oli joka osa-alueella askeleen verran edellä. Lopputulos 33–0 ei jättänyt spekuloinneille sijaa.
Wolverines aloitti ottelussa hyökkäävänä osapuolena ja saikin aluksi ihan mukavasti jaardeja kasaan, mutta hyvin alkanut draivi katkesi pallonmenetykseen. Kiira Kesä-Heino jäi jumiin Trojansin puolustukseen ja Hanna Ropasen reippaan taklauksen voimasta pallo irtosi Kesä-Heinon otteesta nurmen pintaan. Nana Olavuo oli ensimmäisenä pallon kimpussa ja näin Trojans sai pallon noin puolen kentän paikkeilta.
Trojans otti ohjat
Myyrmäen stadionin ylle purjehtinut synkkä pilvi päästi märän kuormansa pelaajien niskaan Trojansin aloittaessa oman hyökkäysvuoronsa. Turkulaisjoukkue eteni sateesta huolimatta väkivahvasti Laura Pulkkisen juoksuilla, jota säestivät hienosti Sunelle Coetzeen kiinniotto ja Lea Kaszasin oma pitkä pujottelu. Maalialueen lähestyessä Pulkkinen toi ensin pallon parin jaardin päähän maalilinjasta ja heti seuraavalla maalilinjan yli. Lisäpisteyrityksessä aloitussyöttä jäi karvan verran matalaksi, eikä Kaszas saanut aseteltua palloa potkua varten. Pulkkinen koetti improvisoida heittoa, mutta lopputulemaksi jäi kuitenkin nolla lisäpistettä. Tilanne 6–0.
Wolverinesin toinen hyökkäysvuoro jäi edellistä nihkeämmäksi ja pari rangaistusta torpedoi etenemisen niin, että eteen tuli pallosta luopuminen lentopotkulla. Punttaaja Emilia Etholén sai pallon hyvin haltuunsa, mutta linjan läpi livahtanut Nana Olavuo syöksyi blokkaamaan potkun, minkä seurauksena Trojans sai aloittaa seuraavan draivinsa vain 28 jaardin päässä helsinkiläisten maalialueesta. Tällä kertaa Wolverines näytti saavan kotijoukkueena pelaavan Trojansin hyökkäyksen jäämään telineisiin. Viimeisellä yrityksellä Kaszas tavoitteli Sunelle Coetzeeta heitolla, joka kuitenkin jäi koppaamatta. Tilanteessa oli kuitenkin puolustuksen paitsio, jonka myötä turkulaiset saivat uudet yritykset 17 jaardin päästä maalista. Se kuulostaa jo lähes lahjalta, jota ei voi jättää lunastamatta, eikä Trojans niin tehnytkään. Heti ensimmäinen yritys tuotti tulosta, kun nokkelan hämäyksen myötä pallo päätyi Coetzeelle, joka lähes huomaamatta pinkoi vasenta laitaa pitkin maalialueelle. Kahden pisteen lisäpisteyritys ei yltänyt maalilinjan yli, joten tilanteeksi 12–0.
Wolverinesin keinot vähissä
Neljännes vaihtui toiseksi, mutta helsinkiläiset eivät vieläkään olleet löytänet avainta Trojansin puolustuksen aukaisemiseksi. Pikemminkin päinvastoin. Turun puolustus äityi yhä aggressiivisemmaksi aiheuttaen useita aloituslinjan taakse päättyneitä yrityksiä Wolverinesille. Tämäkin draivi päättyi lentopotkuun, jonka seurauksena Trojans aloitti draivinsa noin omalta kolmeltakympiltään. Lea Kaszas toi omalla juoksullaan heti ensi yrittämällä pitkälle vastustajan kenttäpuoliskolle. Laura Pulkkisen juoksuilla ja Tiia Jansenin kiinniotoilla Trojans eteni maalialueen tuntumaan ja viimeisen niitin iski Kaszas itse peippailemalla itsensä omalla juoksulla keskeltä sisään. Nyt saatiin lisäpistepotku onnistumaan ja tulostaululle luvut 19–0. Trojans oli nyt tehnyt maalin jokaisella hyökkäysvuorollaan.
Minuutit ja sekunnit pelikellossa alkoivat huveta, mutta kun Wolverinesin seuraavakaan hyökkäysvuoro ei liikuttanut valkopaitaista vierasjoukkuetta riittävästi eteenpäin, Trojans sai vielä mahdollisuuden yrittää lisäystä pistesaldoonsa. Turkulaiset etenivätkin joutuisasti omalta kahdeltakympiltä aivan Wolverinesin maalialuetta, mutta sitten, ensimmäistä kertaa ottelussa, helsinkiläiset saivat työnnettyä sen verran kapuloita turkulaishyökkäyksen rattaisiin, että maalilinja jäi ylittämättä pelikellon näyttäessä nollanollaa. Tauolle tilanteessa 19–0.
Enteet pelin tasaantumisesta jäivät hetkellisiksi
Kolmannen neljänneksen alussa alkoi näyttää siltä, että Wolverines oli löytänyt tauolla jotain kikkoja Trojansin hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä turkulaisten ensimmäinen draivi jäi aika lailla piippuun. Wolverines sai pallon hyvässä kenttäasemassa, mutta maisema ei vaihtunut lainkaan. Trojansin seuraavakaan hyökkäysvuoro ei näyttänyt enää yhtä vakuuttavalta kuin ensimmäisellä puoliskolla. Kolme yritystä näytti kovin takkuiselta ja kaiken lisäksi Kaszasin lentopotku blokattiin ja Wolverines pääsi yrittämään tulostaululle pääsyä siihen asti parhaasta kenttäasemasta eli 43 jaardin päässä maalialueesta. Mustapaitainen puolustus laittoi kuitenkin pisteen 38 jaardin kohdalle, eikä ahmalauma päässyt sen pidemmälle. Yritysten loputtua Trojans sai pallon ja nyt kentälle saapui lyhyestä unesta herännyt hyökkäys. Kolmannen neljänneksen viimeisten minuuttien aikana turkulaishyökkäys eteni läpi kentän alle 20 jaardin päähän maalista. Viimeinen neljännes alkoi Lea Kaszasin soolojuoksulla, jonka päätepiste oli vastustajan maalialue. Pulkkinen pamautti potkun perille ja taululle saatiin pitkästä aikaa säpinää numeroiden muuttuessa osoittamaan tilannetta 26–0.
Viimeistään tässä vaiheessa alkoi vaikuttaa siltä, että tilaus 26 pisteestä yhden neljänneksen aikana olisi valkopaitaiselle Wolverinesille aika vaikea toimitettavaksi. Hyökkäys ei ollut kolmen neljänneksen aikana saanut kovin mainittavaa etenemistä aikaiseksi samalla, kun Trojansin hyökkäys on kulkenut kuin raiteilla. Aivan viimeisen niitin iski Hanna Ropanen, joka katkaisi pelinrakentaja Essi Söderholmin heiton heti turkulaisten maalia seuranneen hyökkäysvuoron ensimmäisessä pelissä. Pitkään ei Trojansin hyökkäyksen tarvinnut kentällä operoida, kun Matilda Berndtssonin juoksut yhdessä Kaszazin sprintin kanssa toivat kotijoukkueen iskuetäisyydelle, kuuden jaardin päähän maalista. Nuo kuusi jaardia pallon kanssa kipitti Laura Pulkkinen. Lauran onnistunut lisäpistepotku vei pelin lukemiin 33–0.
Tämän jälkeen valmennus vaihtoi useammankin aloittavan pelaajan tuoreempiin tähtiin, jotka antoivat erinomaisia näytteitä osaamisestaan. Pelinrakentajan Lotta Wulff pyöritti hyökkäystä vakuuttavin elkein ja Ainara Olmedo Giler kantoi palloa mallikkasti. Pelikello kului vääjäämättä loppuun ja päävalmentaja Tuomas Mankki sai perinteisen kylvetyksen Lea Kaszasin ja Kirsti Nirhamon toimiessa kylvettäjinä. Trojans on nyt nelinkertainen Suomen mestari!
Trojansin linjat isossa roolissa
Ottelun arvokkaammaksi pelaajaksi valittiin koko Trojansin hyökkäyksen linja, joka pelasi fantastisen ottelun. Trojans eteni ottelussa kaikkiaan 389 jaardia, joista jopa hiukan yllätyksellisesti suurimman osan juosten, 258 jaardia, joiden hankkimisessa hyökkäyksen linjan panos oli valtava.
Myös puolustuksen linja ja puolustus kokonaisuudessaan oli jälleen hermeettisen tiivis. Wolverines sai ottelun aikana liikutettua palloa Trojansin maalialueen suuntaan vain 31 jaardia. Kolmessa viimeisessä ottelussa Trojansia vastaan ei tehty pistettäkään samalla, kun hyökkäys tahkosi 110 pistettä.
Vaikka voitettu mestaruus oli jo neljäs, oli pelaajien riemun purkautuminen loppuvihellyksen koittaessa yhtä aidosti onnellinen kuin kolmena edellisenä kautena. Aina on mukana niitä, joille mestaruus on ensimmäinen ja kokeneimmat pelaajat muistavat myös tappion katkerat hetket, ja osaavat sen kautta arvostaa voittoja. Yksi, jolle mestaruus varmasti oli suuri voitto ja helpotus, oli Tuomas Mankki, joka tuli päävalmentajaksi tänä kautena. Kolmen mestaruuden jälkeen ohjaimien ottaminen ei ole ihan helppo pesti. Odotukset ovat kovat ja kaikki muu, paitsi mestaruus nähdään helposti epäonnistumisena, vaikka olosuhteet joka kaudella ovat erilaiset. Mankki luotsasi joukkueen yhdessä valmennustiiminsä kanssa vaikeuksien läpi mestariksi.
Tässä päävalmentaja Tuomas Mankin omat kommentit kauden päätöshetkistä.
”Olen todella onnellinen ja ylpeä joukkueen esityksestä kauden tärkeimmällä hetkellä! Viimeisen viikon valmistava harjoitukset olivat todella onnistuneet, ja myös ottelua edeltävänä iltana ilmapiiri ja tunnelma joukkueen kesken oli oikealla tavalla rento ja vapautunut.”
”Ottelussa suoritimme asioita korkealla tasolla: hyökkäyksemme eteni tasapainoisesti, puolustus oli vakuuttava ja myös erikoisjoukkueissa saimme tärkeitä onnistumisia nimenomaan ottelun alussa, joka käänsi ottelun momentumia meille. Kaikkien ottelun onnistujien listaaminen tuottaisi kovin pitkän listan, mutta mainitaan erikseen Lea Kaszas, joka kuljetti palloa maata ja ilmaa pitkin lähes 250 jaardia MVP-palkinnon pokanneen hyökkäyksen linjan suojaamana. Puolustuksen puolelta puolestaan täytyy nostaa koko yksikkö valmennusta myöten esiin – vastustajan yhdet uudet yritykset sekä 31 edettyä jaardia kauden ratkaisevassa ottelussa on mykistävä suoritus, jollaista en itse muista koskaan nähneeni!”
”Viimeisenä nostona tietysti vielä koko Trojans-yhteisön hieno tuki ja kannustus, joka näkyi ja kuului ottelun aikana upeasti.”
